FEDERATION OF ASIAN BISHOPS CONFERENCTE’N SUOLAM KIMSUH (MIDDLE EAST) A GAL HUOISIET DEUDEUNA TUNGTANGA THUTUNNA
“Kilemna bawlte ahampha uhi ajieh pen Pasian tate akichi ding uhi.” (Mt.5:9). Federation of Asian Bishops Conferences (FABC) a thusaipite Bangkok Khuopi ah akikhawm ua, tu leh tu a Middle East a gal huoisie kibelapna apuohnatna uh pumkhat sakhat in aphuong uhi. Tulai tah a gamsang phasa khat leh gamziet gamveite’n bomb akhiehkhumna u’leh akikhiehkhumte’n athuh pain gal jieh un, leitung buppi ah simguollou mihing vangsietna leh nei leh lam kiemna ahing tut ding hi chi’n agen uhi. Gamkaipi khat a teng ihi jieh un tami galdouna lainat huoi mama.
Pu Pope Leo XIV in laina tah a ana gen mabangin, kilemna hi khat leh khat kigalgihna leh hiem tuomtuom zahna toh imu jousih ding hi ajieh pen galvan in leitung suhsietna, shina leh thuohgimna beh atut hi. Dettah a vaihawmna hi jauna in asumanga, thudih thuman zong gamtat huoisie in azungsah jou hi. Tawntou zinga kihoutuona, tahtaina leh mawpuoh siemna bou in kilemna ei tut thei ding hi.
Ei Asia gamkaipi mite ahileh, biehna tuomtuom kipawlkhawm theina gamkaipi ahia, tawndan lam ah zong ikhanglui mama ua, anela atala, opsakaina mun zong ahia, tuajieh in kilemna hi gal venna guoh ahisih hi chi ipom chiet uhi. Kilemna pen thudih thuman ga ahia, kihoutuona ga zong ahia, mipi kikal a khat leh khat kitahsanna inzong apuo hi. Gal in genjoulou liemna ei tut a, mizawngte, galtai vaitalte, naupangte leh maban a khangte nasa tah in sawh giap.
Hichi’n kou Asia gamkaipi pawlpite’n tana maban lampi dihtahteng zui vai chi’n ngen ung:
• Tam galsatna gangtah in tawp henlen, galdou jousie in kilemna ka bawl ding ka mawpuohna lienpi pen ahi chi uhheh, tualeh hichia mi tazapi gentheinate kinuale theilou ahijieh in, gal khawlsan manlang uhheh chi’n ngen ung.
• Gam leh gam kikal a kikawmna leh kitheituona um kialeh hoiva, tua ahisihleh tuhdet ding leh pansia ding bangma umsih. Kihoutuona pen hamsa na, ahinlah bawl teitei ding ngai tua ahisihleh gam leh gam kikal ah mihing pichinna imu baihsih ding ua gam khat poupou zalenna toh ikigamla ding uhi.
• Tam gamte lah a biehna tuomtuom kikal ah kihoutuona umleh hoiva, adieh in leitunga biehna pawlpi tam pen leh hat pente kikal ah. Tambang kihoutuona ah hinkhuo thupi dan ahing kitawisang ding hi.
• Gal jieh a zawngkhalna tangte leh gal suhsiette toh ka dington uhi ajieh pen aka amauna uh gam uhte’n aza mansih uhi. Amahaw gentheina khu kilemna delna zungpi ahi.
Asia gamkaipi a pawlpi jousie in tu Ziatan Hun sungin thu ha nget in ngen uh hen tualeh tahsa dehna zong bawl uh hen. Hichin kilemna ahing um thei ding hi. Kinepna toh khuolzin mite ihi ua, ithungetna uh itawpsansih ding uhi. Leitungah mutzin tung tama lezong, Hagau in lampi tha ei hon pieh gige hi chi thei vai, hichi’n Hagau in lemna ei guon teitei ding hi.
Mari, Lemna Lengnu in Suolam Kimsuh mite zawpi henlen, aliem zing leitung mite dingin thu ei nget piehta hen.
Akipumkhat leh kinepna toh tawntung nalai Federation of Asian Bishops Conferences taang: