Sri Lanka Prison Ministry in leidawna in addiction pan a hinkhuo asiemtha na ensah

Asia gamkai a siempupite “Lei leh leidawte hiding” chi thupi zang a akikup ding uh ngaisut kawmin Sr. Peiris in Dumbara Prison a nasepnate’n tami thupi a talah hi achi hi.
Asia gamkai a siempupite “Lei leh leidawte hiding” chi thupi zang a akikup ding uh ngaisut kawmin Sr. Peiris in Dumbara Prison a nasepnate’n tami thupi a talah hi achi hi.

Asia gam a Catholic pawlpi’n Indonesia gam Jakarta a Federation of Asian Bishops’ Conferences (FABC) XII Plenary Assembly, “Asia a mipi pangkhawm a kisiemthana leh Pasian nasep nadinga lei leh leidawte ihina nadinguh” chi thupi zanga kipawlna nei dinga akisahkhawl laitah in Sri Lanka a Sisters of the Cross of Chavanod te’n thawng a Pasian na asepnate un lampi siemtu hina dihtah apie hi. Gam sunga kamthei a ngawlveite buoina nasa tah kal ah unaunu te’n thawng kiete khu lainatna, hagau lam etkawlna, leh kisiemthana te toh apui ua, kipawlkhawmna, mihing za-um nate, leh a innsung mite, khotang leh Pasian toh kizawp kiana lampi ah apui uhi.

Sr. Maureen Peiris, SCC, Provincial Councillor of the Sisters of the Cross of Chavanod adingin leidawte hina khu ngaikhietna pan in akipan hi.

Sri Lanka khopi Kandy a Dumbara Prison a Pasian nasem Sr. Peiris in pawlpi’n jail a Pasian na asepnate’n sisterte hi numei khawmthei jieh a kimante toh akimaituo zing uhi. Mi tampi khu innkuon kining ching pan ahitangpi hi chi’n agen a, khenkhat Catholic sanginn hoi tahtah ah zong akai ua, tami’n khamthei ngawlveina in khotang, nei leh lam leh sakhuo akhen sih a tualeh mawng zong anei sih hi chi a ensah hi.

Kaal simsiel in, sisterte’n catechism thuhilna, lawmte toh thungetdante hilna anei let ua tualeh tangthute ngai in hun azang let uhi.

“Tami kimaituonate hi leidawte hinadinga hun siengthou khat ahi suoh hi,” chi’n Sr. Peiris in agen hi.

Numei tam tah in akikal thu uh hoilou dan te, lungsim lama damlou te, innsung buoina te, amatanga um te, lawmte ngailou te, leh khamthei ngawlveina lama napui hruai luttu deitelna hoilou thute agen uhi. A tangthute uh pan a itheikhiet uhi itna, theisiemna leh pawmna a lhangai uhi chi theih ahi.

Sr. Peiris in mikhat in athugen te akingai pieh hi chi athei chiengin damna ahing kipan achi hi.

Thungetna, Thuhoi Thupha hilna, Pawlpi thu leh laa hilnate leh kipawlpi nate pan in thawng kie tampi’n ahina uh hun peisate leh khamthei ngawlveina te a kimu den ding hilou in Pasian ta kahi chi ahing thei uhi.

Ministry in FABC in synodality a hatna khu ngaikhie a, telna, kipawlkhawmna leh kipumkhatna zanga peikhawm ahi agen hi. Thawng a Pasian nasepna te khu thawng kiete kawm maimai hilou a mi kimanghilte toh kalsuon khawmna leh akisiem tha nading ua lampi siempieh ahijo hi.

Bishop Valence Mendis in Fr. John Stephen, prison chaplain for the Diocese of Kandy dingin atel a tualeh thawng kiete hagau lam a pui dingin aguot hi.

Ama natuoh silte ngaisun in Fr. Stephen in thawng kie tampi’n alungtang sung uah natna lienpi anei ua hinanleh Pasian thu ngaina dingin ahong zing uhi achi hi.

Thungetna, kipawlkhawmna leh Pasian nasepna te pan in thawng kiete kal ah kikhelna, ngaidam ding deigawna, lungsung damna leh hinkhuo tuom apieng khie hi.

“Pasian ngaidamna in abat lou koima a umsih hi,” chi’n Fr. Stephen in agen hi.

Thawng a Pasian nasepna khu kinepna siemkiana, mihing za-umna siem leh thawng kiete tupna that toh khosunga kile dinga hilna ahi achi hi.

Sr. Peiris in khamtheia ngawlvei hasatna lien deudeu hi institution khat mai mai in ajo thei sil ahisih hi achi hi. Solkal agency, sanginnte, innsungmite, sakhuo pawl leh civil societyte pankhawmna nasa tah a nei a, tami in kinvenna, rehabilitation leh reintegration malah nate hatsah asawm ahi.

Thawng a Pasian nasepna, pawlpi toh kalsuonkhawm a, innsungmite panpina leh khamthei ngawlveina pan a damte hinkhuo siemthana dinga siamhatna dinga parish community te’n ana vaidawt ding uleh akipah pieh dingin Pawlpi zong achiel hi.

Asia gamkai a siempupite “Lei leh leidawte hiding” chi thupi zang a akikup ding uh ngaisut kawmin Sr. Peiris in Dumbara Prison a nasepnate’n tami thupi a talah hi achi hi.

"Kihouna jousie, thungetna jousie, kijohkhawmna jousie leh kinzawpna siem thar jousie khu kawtkha ahisih a, khamthei ngawlvei apat a dam kiana, nuolna pan a pawmna leh beidawnna pan a kinepna tan in ahing hita hi," achi hi.

A sil tuoh in lampi siem dih tah khu malahna thupi tahtah pan hilou in, damna, kilemna, leh hinkhuo tha lang zuon dinga midangte geia peinuomna pan a kipan ahi chi akilang sah hi, achi lai hi.

Tags